Miten elämästä tuli näin mahtavaa?

posted in: Bisneskoulu | 4
Jaa tästä, kiitos!
Share on Facebook
Facebook
Share on LinkedIn
Linkedin
Tweet about this on Twitter
Twitter

 

Lauantain jälkeen olen ollut suorastaan euforisessa tilassa.

 

Juoksin ensimmäisen puolimaratonini – reilun 21 kilometriä Prahan ”Sportisimo” puolimaratonissa. Ja pääsin perille 2,5 tunnissa!

 

Puhuin puolimaratoniin osallistumisesta ensimmäisen kerran joulukuun alussa artikkelissa ”Miten sain kuntoon bisnekseni tärkeimmäin osan – itseni?”. Artikkelissa pohdin, miten me yrittäjät joskus kuvittelemme olevamme yli-ihmisiä. Ja miten itsekin uskon pystyväni mihin vain. Hyvä piirre itsessään, mutta liian pitkälle vietynä (”en tarvitse unta ja lounaaksi riittää kyllä kahvi”) ei niin hyvä…

 

Totta puhuen en ollut lainkaan varma siitä, että pystyn juoksemaan puolimaratonin, sillä pisin matka, mitä ennen  olin aiemmin juossut, oli 12,5 kilometria… En silti nähnyt silmissäni keskeyttämistä. Näin vain sen hetken, kun tulen maaliin. Mutta en tietenkään voinut tietää, romahdanko matkalla sinne…

 

Kokemus juosta 21 kilometria Vltavan rantoja ja Prahan kaunista kaupunkia ympäri 10 000 ihmisen joukossa oli ai-van mie-le-tön. Yleisöä, bändejä, karnevaalimeininkiä ja jopa cheerleadereitä! Loppukaarteen jälkeen, kun ymmärsin, että pääsen todella perille, tuuletin täysillä, läpsin yleisön käsiä ja fiilis oli sanoin kuvaamaton. Maaliin saapumisen jälkeen kesti vielä reilu puoli tuntia, ennen kuin tajusin mitä on tapahtunut ja ennen kuin purskahdin itkuun.

 

Täytyy tunnustaa, että alussa mainitsemani yli-ihmis-piirre oli varmasti mukana tässä puolimaratonissakin. Olen treenannut niin paljon kuin pystyn noin puolen vuoden ajan, mutta toki hidasteita on tullut matkalle: paukkupakkaset, influenssa, polvet, nilkka, anemia, lumimyrskyt… ja vielä ihan viime tingassa flunssa. Aina kun luulin taas edistyneeni, tuli treenauksessa seinä vastaan.

 

Mutta kuten yrittämisessä, esteet on tehty ylitettäviksi.

 

Nyt tiedän, että mikä vain on mahdollista, sellaisetkin asiat, joita ei ikinä olisi voinut kuvitellakaan mahdollisiksi. Ja voin tavoitella suurempia tuloksia, kuin tähän asti olisin voinut kuvitellakaan.

 

 

maalissa

 

Ihmiset tulevat läheisemmiksi koetusten keskellä. Jaettu kokemus yhdistää. Mukaani puolimaratoniin tuli Jaana, aloitteleva yrittäjä, jonka kanssa en koskaan aiemmin ollut livenä tavannut. Nyt olemme hyviä ystäviä ja sparraamme toisiamme myös bisneksessä. Mukana oli myös Puolan personal trainerini, ihana Ola, jonka varmasti vielä tapaamme.

 

mekolme

 

Lopetin edellisen kirjoitukseni aiheesta sanoihin ”Enkä malta odottaa miltä maailma ja bisnes ensi keväänä, huippukuntoisena näyttää!”

 

Miltä tämä nyt siis näyttää..?

 

Aivan upealta! Elämä ei varmasti koskaan ole ollut näin mahtavaa! En hehkuta nyt väkisin, vaan täydestä sydämestäni. Olen onnistunut tekemään jotain, mitä en koskaan uskonut tekeväni. Ja mitä tuskin kukaan muu uskoin minun tekevän. Nyt jaksan pitää itseäni pystyssä, pitää energiaa yllä pitkin päivää ja haluan ehdottomasti harrastaa liikuntaa usean kerran viikossa! Rakastan työtäni, itsenäisyyttäni, hyvää oloani, bisneskoululaisia, ystävä-yrittäjiä ja elämääni…

 

Juuri nyt leijun ilmassa. Ja mietin uusia haasteita.

 

Jaa tästä, kiitos!
Share on Facebook
Facebook
Share on LinkedIn
Linkedin
Tweet about this on Twitter
Twitter

Mitä ajattelet?

kommentti

4 Responses

  1. MarkeKoo
    |

    Vielä kerran: ihanaa, mahtavaa, että teit sen! Sinä tosiaan innoitat ihmisiä. 🙂

    • Anja Kadziolka
      |

      Kiitos Marke <3

  2. Timo
    |

    Upea suoritus ja loistavasti kirjoitit siitä !
    Tulee mieleen oma ensimmäinen Sulkavan soutu 😉
    Tästä saa hyviä vinkkejä omaan, ensimmäiseen blogiin, jonka ajattelin kirjoittaa teknisen myyjän hakuprosessista ja toivottavasti oikean henkilön löytämisestä, eilen. Fiilikset ym.
    Mitäs tykkäät, haluaisitko lukea sen ennen julkaisua ? Timo

    • Anja Kadziolka
      |

      Kiitos Timo! Ja laita vaan sähköpostia 🙂